Parsakaalisalaatti ja Savulohi

Törmäsin taannoin Jamien webbisivuilla parsakaalisalaatin ohjeeseen, jota oli kuvailtu "salaatiksi jota cowboykin mielellään syö".

Parsakaalin lisäksi siihen tulee pekonia, tomaattia, ruohosipulia ja me lisäsimme vielä persiljaa. Lisäksi mukaan tuli fetajuustoa. Kastike koostui valkosipulista, dijonista, oliiviöljystä ja valkoviinietikasta sekä tietysti mustapippurista.

Salaatin kanssa savustimme kotimaista kirjolohta.

Oikein hyvä kokonaisuus. Salaatista tuli kovasti kesä mieleen, eikä voinut olla kuvittelematta kuinka hyvää se olisi ollut, jos mukana olisi omaa parsakaalta, tomaattia ja ruohosipulia.

Tandoorichickenpita & Banoffee

Idea tähän ruokaan tuli kuvasta eräässä blogissa. Kirjoittaja kertoi syöneensä lounaaksi kerrosleivän, jossa oli tandoorityyliin grillattua kanaa sekä sooseja. Mukana jenkkityylisiä ylikehuja.

Omassa versiossa kana oli marketin grillattua koipea. Sooseja oli kahta. Tandoorifiilis tuli luomujogurttiin sekoitetulla valmiilla tandooritahnalla. Vastapainoksi raikastamaan tein avokadotahnaa, jossa oli tuoretta korianteria ja sitruunaa. Oikein hyvä yhdistelmä. Tätä voisi tehdä toistekin, mutta paahdettujen maalaisleipäsiivujen väliin.



Jälkkäriksi oli banoffeepiirakka. Kaurakeksipohjalla on toffeeksi keitettyä maitotiivistettä banaaninviipaleilla ja kermavaahdolla. Äkkimakiaa.

Kuhaa ja juureksia

Marketin tarjonnasta päädyimme kuhaan. Oheen tulisi puoli-ilmaisia kotimaisia vihanneksia. Eikö se että 3 kg porkkanoita, 3 kg punajuuria tai 2 kg lanttuja on 95 centtiä tarkoita että ne ovat puoli-ilmaisia.

Paahdoimme pilkottuja porkkanoita ja lanttuja pannulla voin ja öljyn seoksessa, kunnes hyvä koostumus, eli ei liian pehmeä. Mausteena vain suola. Päälle hieman persiljaa.

Kuhan maustoin valkopippurilla ja suolalla. Pannulle voita ja öljyä sekä hieman inkivääritahnaa mausteeksi. Kuhat pannulle ja ensimmäisen käännön jälkeen chenin blanc valkkaria maustamaan. Lopussa silppusin hieman ruohosipulia päälle.

En oikein osaa sanoa mikä vaikutti siihen, että kuhasta tuli yllättävän mausteinen. Inkivääri ei puskenut läpi vaan maut olivat tasapainossa. Kaikenkaikkiaan oikein hyvää ja onnistunutta.

Broilerinmaksarisotto

Lisää simppeliä mutta, niin hyvää ruokaa. Normi risotto, mutta lisätään roseeksi jätetty broilerinmaksa, jonka hieno maku sopii täydellisesti risoton kanssa.

Kylmäsavulohimozzarellapizza

Simppeliä safkaa. Pohja on Jamie Italiassa kirjasta ja päälle vain kylmäsavulohta ja mozzarellaa. Lopuksi tuunataan rucolalla sekä hyvällä oliiviöljyllä. Nam.

Risotto con pomodoro e prosciutto

Ensimmäisiä kokeiluja lukuunottamatta risotot ovat lähes poikkeuksetta onnistuneet ja kuuluvat perusruokiin joita valmistetaan säännöllisesti. Eilen huomasin alkaessani laittamaan ruokaa että olennainen raaka-aine puuttui - eikun säveltämään.

Kaapista löytyi parmankinkkua, aurinkokuivattua tomaattia sekä kapriksia. Näillä aineksilla syntyi oikein maittava risotto, joskin tekstuuri jäi ehkä aavistuksen löysäksi.

Curryomenalammasmakaronilaatikko

Pyden eli pyttipannun lisäksi olen aina tykännyt makaronilaatikosta, ja olen viime vuosina yrittänyt tuunata hyvistä makaronilaatikoista loistavia. Esikuvana lienee ollut jo aikojen kultaama muisto lapsuudenkaverin äidin tekemästä laatikosta, joka oli erittäin mausteinen eikä siinä ollut yhtään (tai hyvin vähän) munamaitoa.

Nyt törmäsin erikoiseen reseptiin. Laatikko maustettiin currylla ja omenakuutioilla - pakko testata.

Jauhoin lampaan paahtopaistia noin kilon ja keitin fondissa barilla minipennepastaa (500g). Sitten ruskistetaan lammasjauheliha omassa rasvassaan, lisätään 2 silputtua sipulia ja ruskistetaan lisää. Lisätään yksi omena pieninä kuutioina. Lopuksi maustetaan lammasjauheliha miedolla currytahnalla, suolalla ja pippurilla. Ja koska pasta ja munamaito kuluttavat mausteita niin lisäsin mausteita vielä kerran kiellon päälle - yhteensä varmaan 6 rkl currytahnaa ja rutkasti pippuria myllystä.

Curryjauheliha ja pennet vuokaan ja munamaito sekaan. Päälle pari desiä raastettua manchegojuustoa. 200 asteisessa uunissa noin 40 min.

Ihan täydellistä. Curry on loistava mausteseos ja omena toi kivan hapokkuuden. Lopputulos oli erittäin mausteista laatikkoa, lampaanliha on aina hyvää ja suolakin oli kerralla kohdillaan. Lisäksi munamaitoa oli sen verran vähän, että laatikko ei ollut mikään tiiliskivi vaan "kantta" lukuunottamatta melko irtonaista. Tämä ohje menee kirkkaasti jatkoon.

Pikahäkkäys eli hyvä pasta-ateria

Vaimo onnistui taas loistavasti häkkäämään päivällisen ilman etukäteissuunnitelmaa, nojautuen vain raaka-aineisiin mitä kaapista löytyy. Onneksi meillä on pastaa sun muuta kuivamuonaa aina kaapissa, ja mikä parasta mozzarellaa ja parman kinkkua.

Eli täysjyväspagettia, puy-linssejä, mozzarellaa, parmankinkkua, persiljaa, parmesaania sekä Frescobaldin Laudemio-oliiviöljyä = hyvää :)

Pähkinä-aprikoosijäätelö

Sunnuntain espanjalaisen menun jälkkäriksi piti ensin tulla cashewnougat-aprikoosijäätelö, mutta koska en löytänyt sopivaa raaka-ainetta, päädyin pähkinäsekoitukseen.

Murskasin kourallisen cashew-, hassel-, pistaasi- sekä maapähkinöitä ja paahdoin hetken pannulla. Sekoitin jäähtyneet pähkinät sekä aprikoosimarmeladin vaniljajäätelöön ja pistin puoleksi tunniksi pakkaseen odottamaan. Arvelin etukäteen että mitenkähän tuo tuo aprikoosi toimisi jäätelössä, mutta lopputulos oli oikein tasapainoinen ja hyvä.

Sisäfilettä, paprikaperunoita ja sherry-manchegokastiketta

Naudan sisäfile on ollut semmoisissa hinnoissa, että olen jättänyt ostamatta. Meinaan jos kilohinta on 50 euroa, niin sillä on saanut niin paljon enemmän vastinetta muista lihoista. Nyt oli lähicitymarketin avajaistarjouksessa härän sisäfile alta 19 euroa, joten käväisin nappamassa vajaan kahden kilon lötkön. Sisäfilepihvit tulisivat espanjalaiseen menuun. Muokkasin menua siten, että en valmistanut ollenkaan alkupaloja vaan vain pääruoan ja jälkiruoan.

Maustoin sisäfilepihvit suolalla ja pippurilla. Pannulle pari kolme ruokalusikallista voin ja öljyn seosta, jonka annetaan ottaa hieman väriä, ja sitten lihat siihen paistumaan. Hain medium kypsyysastetta, joten 2-3 per puoli oli varmaan aika lähellä totuutta. Lihat folioon vetäytymään. Kastikepohja oli jo pannulla ja nyt mukaan 2 desiä kermaa ja 1 desi kuivaa sherryä. Keitellään hetki kasaan ja lisätään 2 tl hunajaa, ruokalusikallinen balsamicoa sekä puolitoista desiä manchego viejo -juustoraastetta.

Lihan oheen olin valmistanut lohkoperunoita espanjalaiseen tyyliin. Valitsin kaupasta sikliperunoita, jotka lohkottiin ja maustettiin vain paprikajauheella, pippurilla, öljyllä ja suolalla. Käytin sekä tulista savupaprikaa että tavallista paprikajauhetta. Uunissa noin 20 min 225 asteessa.

Ateria onnistui aivan nappiin. Kastike oli todella hyvää ja toimi sekä fileen, että perunoiden kera. Manchego juusto oli tiukinta 2 vuotta kypsynyttä Viejoa, mutta sherry tasapainotti hienosti tuhtia juustoa. Ja olisiko ollut sikliperuna, mutta ehkä parhaita lohkoperunoita mitä olen itse valmistanut.

Sitten jälkiruokaan josta lisää seuraavassa artikkelissa.

Omenainen spelttipannari

Päätin tehdä pitkästä aikaa pannaria. Tämä ohje oli siitä kiva että siihen tuli omenasiivuja ja spelttijauhoja. Omena sekä vaniljasokeri antavat kivan säväyksen. Lopputulos on kyllä aika lähellä omenapiirakkaa, ja voikin miettiä, että kannattaisiko sittenkin tuunata omenapiirakkaa spelttijauhoilla.

Savuahvenpasta

Eilisten savuahventen jämät pääsivät tänään pastakastikkeeseen. puolikas punasipuli, muutama kapris, runsaasti tuoretta korianteria sekä ranskankerma muodostivat pastakastikkeen. Mausteina tuli vielä espanjalaista savupaprikaa, valkopippuria ja tietenkin parmesaania.

Savustettua ahventa

Jatkoimme Operaatio "pakastimen tyhjennystä" ja sunnuntaina savustimme aika läjän tuliaisina saatuja ahvenia. Jälleen kerran ajoitus onnistui, kalat olivat todella mehukkaita. Ohessa nautimme vain tuoresalaattia.

Kaloja oli sen verran monta, että maanantain pastakastikeainekset ovat jo odottamassa.

Mudcake

Vaimoni sisko vihjaisi taannoin että Joan Harrisin keittokirjassa oleva suklaakakku on huippuhyvää. Päätimme kokeilla reseptiä.

Ohje on helppo eikä siihen tuli lainkaan vehnäjauhoja. Vain sokeria, kananmunaa, tummaa suklaata ja mantelijauhoja. Kakku tulee hieman rapeaksi päältä, mutta sisus on kostea. Huolellisesti vatkattu munanvalkuainen takasi, että kakku pysyi mukavan kuohkeana. Olin jättänyt kuorrutteen pois, koska jopa Joan sanoi kirjassa, ettei sitä tarvitse - kakku on muutenkin täyteläinen.

Maistamisen jälkeen olimme molemmat sitä mieltä, että tämä taitaa olla parhaimpia ellei parasta mutakakkua ikinä. Olin lankomiehellä maistanut joskus porterolutta mutakakun kanssa menestyksekkäästi. Nyt testasin Kukon porteria - ja hyvin toimi.

Kaalimuhennosta ja karitsan sisäfilettä

Lauantaina ryhdyimme suunnitelman mukaan valmistamaan viimeisistä kasvimaan keräkaaleista kaalilaatikkoa. Olimme markettireissulla ottaneet puolen kilon kimpaleen lammaspaistia, jonka aioin jauhaa laatikkoon. Yllätys oli melkoinen, kun paistipussin avattuani käsissäni olikin sisäfilesuikaleita. Plan B!

Lyhyt googlaus löysi mielenkiintoisen kaalimuhennoksen ohjeen, jota sovelsimme. Kaali silputtiin ja kuulloteltiin sipulin kera kasarissa. Mukaan tuli korva- ja herkkusienisekoitusta pakkasesta. Muhennos maustettiin fenkolinsiemenillä ja...
Sitten pari desiä kermaa pyöristämään makua ja muhennos sai porista hiljalleen että kaali hieman pehmenisi.

Karitsan sisäfileet käväisivät hetken pannulla ja sitten vetäytymään. Mausteeksi hieman sormisuolaa pintaan. Mureaa ja maukasta.

Muhennos oli aivan nappiin onnistunut. Oman maan kaali oli vielä hieman al dente ja maku oli ihan uskomattoman täyteläinen. Tätä täytyy tehdä toistekin.

Pihviä parilalta

Päätimme vaimon kanssa että voisi vaihteeksi ottaa pihviä. Olin viime alkoreissulla jutellut myyjän kanssa ranskalaisista viineistä ja varastoon oli sujahtanut medocin alueen viini joka sopisi pihville ja erityisesti semmoiselle jossa on vähän pureksittavaa. Paikallisessa marketissa tuumailin, ulkofileen ja entrecotepihvin välillä päätyen ensimmäiseen.

Nostin pihvit hyvissä ajoin lämpiämään. Hieman ennen valmistusta painelin pihvejä hieman ja lisäsin hieman morttelissa murskattua szetchuanpippuria (sichuan) sekä mustapippuria. Käristin parilalla fiilispohjalla jonkin aikaa, sitten hetkeksi folioon vetäytymään. Kypsyysaste oli juuri kohdallaan.

Oheen tuli eilisen lohen marokkolaista couscoussekoitusta sekä raikassalaattia.

Sitten viiniarviota. Koska ostamani ranskalainen tuoksahti hieman korkkivikaiselta otin vielä kahta muuta punkkua koemaistajaisiin. Toinen oli lohelle ostamani kevyt ranskalainen ja toinen oli Yalin carmenere. Ja jos oikein yritti unohtaa lievän kellarin tuoksun, ranskalainen Chateau La Gorce oli kyllä viini paikallaan. Jälkimaku kesti uskomattoman pitkään. Ja kuten jo arvasimme, lohiviini oli tässä seurassa aivan marjamehua. Yalissa oli tarpeeksi potkua, mutta maku jäi hieman lyhyeksi. Kokeilu viineillä oli kuitenkin hauskaa vaihtelua ja liha oli mielestäni melko onnistunut.