Kuulimme Da Giorgio ravintolasta ensimmäisenä tuttavapariskunnalta, ja löytyihän se myös Michelin guidesta. Illastimme siellä viimeisenä iltana. Ihan huippupaikka.
Ravintola oli hyvin pieni ja itse Giorgio otti meidät ovensuussa vastaan. Heti oven vasemmalla puolella oli avovitriini, mikä notkui täynnä ties mitä mereneläviä. Hämmentävää. Pöytään ohjauksen jälkeen ehdimme hieman katsella ympärillemme. Paikassa oli noin 15 pöytää, jotka olivat kolmessa tilassa - me istuimme isoimmassa "salissa". Sisääntulosalissa oli kalavitriinin lisäksi vain yksi pöytä, kassa, viinikaapit sekä jälkiruokavitriini. Lisäksi jokainen pöytä, hylly ja taso oli täynnä viini- ja digestivipulloja sekä vuokia joissa oli tuoremarjoja ja kylmiä jälkiruokia. Lisäksi jokainen seinä oli täynnä tauluja, valokuvia tai jotain hassuja sisustuselementtejä, kuten ruoka-astioita, kirjeitä Giorgiolle, täytettyjä mereneläviä. Monessa valokuvassa tuntui olevan joku julkkis Giorgion kanssa.
Alkuruoaksi tilasimme pasta-annokset - Tagliatelle alla Giorgio ja Tagliatelle Speciale. Todella pehmeää pastaa möyriäisten kera. Pehmeys tuli varmaankin paikallisesta voista kastikkeessa. Vaimon annoksessa oli lisäksi ricottaa. Lautaset tuli tarkkaan kuurattua leipäpaloilla.
Olin pääruoan osalta hieman epävarma, ottaisinko piikkikampelaa tai jotakin toista merenelävää mitä myytiin grammoittain. Olimme jo aiemmin vakuutelleet Giorgiolle, että emme tarvitse englanninkielisiä menuja, ja yllätin itseni kysymällä Giorgiolta italiaksi, mitä hän suosittelee. Giorgion mukaan tuoreet pikkumerenelävät olisivat parasta - ja sitähän sitten tilattiin. Suurella lautasella oli kahta kalaa, neljää äyriäistä mukavasti kärväytettynä.
Sitten jälkkäriin. Tarjoilija tuli selittämään italian ja englannin sekoituksella mitä jälkkäreitä olisi tarjolla. Vaimo tilasi mantelipiirakkaa ja minä kävin oikein vitriinistä näyttämässä crema catalana alla frutti di bosco piirakkaa. Kyselimme vin santon perään, mutta tarjoilija toi paremmin sopivaa makeaa jälkiruokaviiniä. Ilta päätettiin vielä pikku limoncelloilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti