Joulu 2010

Vuoden vaihteen lomapyhät ovat miltei ohi. Jouluruokailu meni melkoisen perinteisissä merkeissä. Tein jälleen omat lanttu- ja porkkanalaatikot. Lisäksi väsäsimme sinappisilakoita, sienisalaattia ja muita pikkukylmiä.
Päätimme kokeilla tänä vuonna kalkkunaa. Ja koska rohkeus ei vielä riittänyt valmistamaan sitä itse, tilasimme valmiin savukalkkunan kauppahallista. Savukalkkuna osoittautui todella hyväksi, ja siitä on helppo tehdä jatkoruokia, joista esimerkkinä kalkkuna-purjorisotto sekä kalkkunapasta.

Kuten viime vuonnakin meillä oli myös poron sisäpaistia, jonka käly oli ystävällisesti hommannut suoraan luomutoimittajalta. Nautimme tämän järjettömän murean lihan perinteisesti, eli kypsyysaste medium-, ja hyvän ranskalaisen punkun kera (niin ikään kälyn valikoimaa). Yhdistelmä sai kokoontuneelta raadilta kovasti kehuja.

Uutena juttuna kokeilin tehdä myös omaa sinappia. Sattumoisin työkaverikin oli juuri tehnyt omaa sinappia joten sain vielä hyväksi havaitun ohjeen alkajaisiksi. Ainoa muutos oli korvata osa sokerista hunajalla.

Hyvää uutta vuotta 2011.

1 1/2 dl sinappijauhetta

1 dl sokeria

1/2 dl hunajaa

2 dl kuohukermaa

1 muna

1 tl sherryviinietikkaa

2 rkl konjakkia

1. Sekoita sinappijauho, hunaja ja sokeri kattilassa.
2. Lisää joukkoon kerma ja muna.
3. Kuumenna seosta sekoittaen kokoajan, kunnes seos alkaa saostua ja kiehahtaa.
4. Lisää jäähtyneeseen sinappiin sherryviinietikka ja mausta konjakilla.
5. Kaada sinappi tölkkiin ja anna maun tasaantua jääkaapissa muutama päivä

Mustavahakas-lohihässäkkä

Sienikausi on täydessä tehossaan pitkän ja kuivan kesän jälkeen. Nyt on oikeasti niin paljon sieniä metsässä kuin vain jaksaa kantaa. Meidän pihassakin laskeskelin voitatteja olevan noin viitisenkymmentä!

Eräs sieni mitä olemme kovasti jo odotelleet on mustavahakas, mitä sitten löytyikin. Viime vuonna testasimme vaimoni siskon vinkistä lohi-mustavahakaslasagnea, mikä oli heti suuri suosikki. Nyt päätimme kokeilla jotakin simpplelimpää. Hässäkkään tuli mustavahakkaisen lisäksi sipulia, valkosipulia, omia tomaatteja, lohikuutioita sekä rakuunaa. Maustetaan kevyesti. Oikein hyvää, mutta mustavahakasta saisi olla paljon enemmän. No, näillä sateilla sitä tullee enemmän.

Kanttarelli-sinihomejuustopizza

Sienikausi on kuin onkin lähtenyt käytiin. Vaimon kanssa ideoimme, että sinihomejuusto ja kanttarelli voisivat toimia pizzassa. Väsäsin kolme plättyä pizzapohjia ja päälle tuli sipulia, kanttarelleja sekä auran sinihomejuustoa. Pistin auraa hieman eri määriä, koska mielestäni aurajuusto on hyvä mauste, mutta huono pääruoka-aine. Taisimme testata yhdessä pizzapohjassa makeaa savukastikettakin.

Yhdistelmä toimi loistavasti, ja täytyy sanoa että se pizza missä oli eniten aurajuustoa oli paras. Ehkä voisi jopa sanoa että mitä enemmän aurajuustoa sattui suupalassa olemaan sitä parempi - ehkä sitä vanhemmiten maku muuttuu.

Kuvan pizza ennen paistoa. Näköjään oli jossakin pizzassa myös mozzarellaa.

Kanttarellimunakas

Sienikausikin on vihdoin alkanut. Eilisellä koiralenkillä havaitsin, että kanttarelleja oli jo vakiopaikoilla, joten tänään aamulenkillä haettiin samalla aamiaistarpeet. Kananmunat, kanttarellit, sipuli, kerma ja persilja sekoitettiin ja vatkattiin kevyesti. Maustettiin ja pannuun melko alhaiselle lämmölle. Kannen alla olikin kohta melkoinen kohokas, joka tietysti meni hieman kasaan kuvan ottamisen jälkeen. Joka tapauksessa oikein maukas aamiainen.

Suppilovahverokeitto

Kollega kehui taannoin synttäreilleen tekemäänsä sienikeittoa niin paljon että päätin kokeilla siitä omaa sovellustani. Sienikeittoja tehdään usein käyttäen voimakasta sulatejuustoa tai kermaa. Sattumoisin meillä oli jäljellä puljongin kasvislientä, joten rakensin keiton sen varaan.

Reilusti omia pakastesuppilovahveroita ja sipuli yleiskoneessa hienoksi silpuksi. Kuullotellaan hetki kattilassa. Murskasin mukaan vielä 2 valkosipulin kynttä, kuullotetaan hetki lisää. Kasvislientä joukkoon arviolta 6-7 desiä. Maustoin keiton valkopippurilla. Suurustin keittoa loppuvaiheessa voilla. Lisämausteena paistoin muutaman parmankinkun siivun rapsakaksi ja viipaloin mukavan kokoisiksi paloiksi. Tuoretta timjamia lisättiin vielä kuvan ottamisen jälkeen. Oikein hyvää - menee jatkoon.

Juureksia, sieniä sekä juustogratiini

Alkuviikon arkiruoka perustui sekin juureksiin. Porkkanat, perunat ja sipuli pilkottiin pieneksi ja kypsennettiin pannulla öljyssä. Lisättiin silputtuja suppilovahveroita. Mausteeksi suola, pippuri ja valkosipuli. Lisäksi väsäsin mukaan oman juustokastikkeen, mihin maitoranskankerma pohjaan tuli tilkka kasvisfondia sekä manchego- ja savucheddarjuustoa. Ainekset vuokaan ja päälle vielä juustoraastetta. Uunissa otetaan kaunis pinta vartissa.

Kanttarellirulla

Sienien löytäminen ja poimiminen on mukavaa puuhaa. Ensinnäkin metsässä kävelystä saa liikuntaa ja mielenrauhaa. Lisäksi saa hyvää lähiruokaa ilmaiseksi. Viime kesänä yritimme käyttää sieniä heti, kun ne oli poimittu, mutta kyllä niitä niin paljon taasen oli että pakastin oli aivan täynnä. Tällä kertaa teimme kanttarellirullan.

Käytimme valmista lehtitaikinaa, joka kaulittiin ohueksi. Kanttarellit paistettiin pannulla sipulin ja ranskankerman kanssa ja lisättiin rullaan. Lehtitaikinarullan sisälle tuli lisäksi hieman aurinkokuivattua tomaattia, paahdettua pekonia, rosmariinia ja juustoraastetta. Oikein hyvä jatko kesän loistaville sieniruoille.

Luonnollinen välipala

Päätin aamupäivän koiranulkoilutuslenkillä metsässä, että tässäpä on hyvä tilaisuus napata välipala-aineksia. Metsähän notkuu suppilovahveroita ja otin pari kourallista suurimpia sieniä.

Paistoin sienistä nestettä pois ja lisäsin sipulit kuullottumaan. Maustettu munamaito sekaan. Lopuksi omaa tomaattia ja paprikaa antamaan raikkautta. Raapustin päälle vielä parmesaania. Lähiruoka on aina hyvää.

Kuusenherkkusienipitaleipä

Kuten tavallista heräsimme melko varhain tänä aamuna. Onneksi valoa oli sen verran että voi mennä lähimetsään ulkoiluttamaan koiria. Samalla tietysti noukimme aamiastarpeet (kuvassa) ja pysähdyimme kallion laelle ihailemaan erittäin värikästä auringonnousua :)

Kuusenherkkusienet olivat täysin virheettömiä, ja menivät suorilla pannulle sipulien ja pienen kirnuvoinokareen kanssa. Suolaa ja valkopippuria mausteeksi. Annokseen lisättiin vielä pikku tilkka kermaa ja hieman gruyerejuustoraastetta.

Pitaleivät otettiin 5 min jälkeen uunista ja sienisipuliseos sisään ja aamiaiselle - todella hyvää. Hieno aamu.

Mustavahakaslohilasagne

Tässäpä aivan loistoateria. Itse ohje on ollut tiedossa jo monta vuotta, ja nyt hieman harmittaa, ettei tätä ole tehty jo aiemmin. Mutta toisaalta olemme vasta viime vuosina oppineet tunnistamaan mustavahakkaan, jota kasvaa kuin kasvaakin lähimetsissä.

Paistellaan sienet ja sipuli kuullottumaan mukaan. Mausteeksi suolaa ja valkopippuria. Jo tässä vaiheessa pannusta tulee ihan älyttömän hyvät tuoksut. Lasagne toteutetaan valkokastikkeella, johon lisättäväksi juustoraasteeksi valitsimme gruyerea. Sitten ladotaan vuokaan valkokastiketta, lohisiivuja ja sieniä pari kolme kerrosta. Päällimmäiseksi valkokastiketta. 200 astetta ja 35 min. Tämä ohje meni heti sieniohjeiden kärkipäähän, eli selkeästi jatkoon!

Ohjevinkistä iso Kiitos Ritzelle :)

Rouskumureke palvilihalla

Vaimo ideoi karvarouskuista, perunasta ja palvilihasta (vissiin palviporosta) murekkeen. Voimakkaita makuja yhdessä ja lopputulos oli tosi täyteläinen. Taas hyvä esimerkki sarjassa ruokia joiden lähes kaikki aineosat on omaa tuotantoa. Palvattu poro on enolta.

Mustatorvisienilammaslihapullat

Nyt on hyvä sienivuosi. Kävimme viikonloppuna molempina päivinä sienimetsällä. Saaliina kanttarellejä, mustatorvisieniä sekä mustavahakkaita. Ja ei kun sienikirjasta valitsemaan reseptiä.

Lampaanliha kenillä jauheeksi ja mausteet sienien kanssa sekaan. Sitten pannulla hyvä väri pintaan. Oheen vaimo kaivoi puutarhasta omia perunoita, nauriita sekä punajuuria. Juurekset lohkoiksi, suolaa ja pippuria mausteeksi sekä vähän oljyä päälle. Perunoihin lisäksi vähän rosmariinia. Sitten uuniin paahtumaan. Lisäsin mukaan vielä omaa paprikaa lohkoina viimeiseksi kymmeneksi minuutiksi.

Onnistui hyvin. Lihapulliin tuli hyvä makujen tasapaino ja uunilohkojuurekset on vaan loistava lisuke.

Villilohta, punajuurta ja kanttarelleja

Tämä ateria oli hieman sekametelisoppaa. Ensinnäkin marketin kalatiskillä oli tarjolla kotimaista villilohta - taitaa olla ensimmäinen kerta. Pakkohan sitä oli koittaa. Omasta kasvimaasta nousi ensimmäisiä omia punajuuria sekä kesän viimeiset pak choit. Menu tuli täyteen kun päivälenkillä löytyi vielä hieman kanttarelleja. Punajuuret paahdoimme foliossa uunissa Jamien tapaan, muut valmistuivat pihagrillin parilalla.