Olenkin jo varmaan tästä maininnut, mutta meillä kasvatellaan omaa parsaa, mitä voin lämpimästi kaikille suositella - jos vaan vähänkin parsasta pitää. Moni ei tiedäkään, että parsa on yksi niitä vihanneksia, mitkä pitäisi syödä pian leikkaamisen jälkeen, niin maku on paras mahdollinen. Syynä lienee kemialliset reaktiot mitkä alkavat heti katkaisun jälkeen. Sama tapahtuu myös maississa ja, kas kummaa, perunassa. Näissä kahdessa aika on vielä kriittisempää, koska molemmissa on paljon sokeria.
Olin myös taannoin
Tampereen Näsinneulan ravintolassa syömässä Finlandia-menua. Päädyin menuun koska siinä oli parsaa. Voi pettymysten pettymystä, kun päästiin parsaan. Ravintolassahan on hyvä ruoka ja keittiö oli kyllä hienosti ottanut raaka-aineestaan kaiken irti, mutta se jäi valovuosien päähän "oikeasta" parsasta. Eipä siitä enempää.
Parsaa höyrystetään jonkin aikaa ja nautitaan pienen voinokareen sekä raastetun parmesaanin kera. Ohessa oli ankanrintafilettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti