Kasvispizzaa

Monesti sunnuntaina tulee tehtyä pizzaa, sillä mikäpä parempi tapa "tuhota" kaikki ruuanjämät mitä jääkaappiin on kertynyt. Tällä kertaa pääosassa oli oma tekemä pesto sekä horsmanversot. Harvemmin sitä täysin kasvispizzoja tulee tehtyä.

Perustaikina, johon keittelin tomaattikastikepohjan. Donkkasin kastikkeeseen hieman omaa pestoa sekä puristin kunnolla valkosipulia mukaan. Päälle pestoa sekä kirsikkatomaatin puolikkaita leikkuupinta ylös sekä tietysti buffalomozzaa. Horsmapizzaan tuli tomaattikastikkeen lisäksi siis nuoria maitohorsmanversoja sekä buffalomozzaa.

Horsmapizza oli hyvää, vaikka horsmanversot olivat melko mietoja. Pestopizza sen sijaan oli ihan loistava. Oma pesto pelkästään on todella hyvää, mutta eipä olisi arvannut sen toimivan pizzassa näin hyvin. Pakko tehdä uudestaan.

Perunapalsternakkakuorrutteinen lohilaatikko

Miten sitä jotkut reseptit jäävätkin mieleen, mutta niitä tulee valmistettua kuitenkin vasta, kirjaimellisesti, vuosien kuluttua. Tässä yksi sellainen. Kirja mistä tämän ohjeen perusta on, on ollut minulla varmaankin vuodesta 2003. Itse "muistijälki" tuskin on niin kaukaa, mutta vuosien takaa kuitenkin. Kyseessä on Jamien fantastinen kalapiirakka Alastoman kokin paluu kirjasta. Ruoka on hyvin konstailematon ja kotoisa. Ja nyt kun minulla oli viikonloppuna hieman enemmän aikaa päätin vihdoin tehdä sen.

Alkuperäinen ohje menee kutakuinkin näin. Turskasuikaleiden (tai siika, kuha, lohi) joukkoon tulee pinaattia ja pari keitettyä munaa lohkoina ja niiden päälle valutetaan kermakastike, jossa on porkkanakuutioita, yhden sitruunan mehu, sinappia, voimakasta cheddarjuustoa sekä persiljaa. Lopuksi päälle tulisi perunasosekansi. Sovelsin tietysti ohjetta.

Pinaattia en ostanut, sillä se harvoin maistuu miltään - odottelen meidän omaa tuotantoamme. Porkkanan jätin pois ja korvasin sen oman maan palsternakoilla, joita vaimo älysi istuttaa syksyllä - ne ovat talvehtineet aivan loistavasti. Valmistin palsternakat siikliperunoiden sekaan soseeseen. Kermakastikkeeseen laitoin runsaasti rosmariinia persiljan sijaan. Muuten perusohjeen mukaan.

Ruoka-aineet ladotaan vuokaan ja kypsennetään uunissa 225 asteessa kunnes pinta ruskistuu mukavasti. Siihen taisi mennä noin 40 minuuttia. Oikein hyvää, eikä liian raskasta. Tätä tulee varmasti tehtyä uudestaan kun omat perunat ja pinaatit ovat käytössä.

Cheddar-pestokiekurat

Vaimo loihti yksinkertaisen, mutta erittäin addiktoivan leivonnaisvälipalan. Lehtitaikinapohjalle levitetään omatekoista pestoa ja raastetaan voimakasta cheddarjuusto. Rullataan levyä vastaikkaisilta puolilta yhteen ja pätkitään pikku levyntapaisiksi ja paisteaan mukavan värisiksi. Varoitus: tulee ahmittua.

Paistivälipalaa

Pitää sen verran blogata menneitä, että taannoisen pääsiäiskaritsan särpimistä löytyi hieno makuelämys. Roseeta karitsanpaistia, pitkään kypsytettyä vintage cheddaria (koostumus murenevaa kuin parmesaani), sitruunatimjamia, pannulla paahdettua omaa hapanleipää sekä laadukasta oliiviöljyä. Että voi maut natsata hyvin yhteen.

Perinteinen karitsanpaisti kahvikastikkeella

Pääsiäisen alla vierailimme taasen Ahlmanin tilapuodissa, josta tarttuikin jos jotakin matkaan, muun muassa luullinen karitsanpaisti. Paisti päätettiin valmistaa perinteiseen tapaan kahvikastikkeella.

Poistin jonkin verran kalvoja ja ylimääräistä rasvaa. Sitten suolaa ja pippuria pintaan. Terävällä veitsellä pieniä pistoreikiä, mihin tungetaan valkosipulin kynnen paloja. Lisäksi rosmariinin oksia maun mukaan.

Esilämmittelin uunin 175 asteeseen. Paistomittari kiinni paksuimpaan kohtaan ja paisti uuniin. Samalla alensin uunin lämpötilaa 150 asteeseen. Kahvikastiketta varten keitetään kunnon kuppi vahvaa kahvia, johon lisätään kermaa ja sokeria. Kun paisti on ollut uunissa 45 min, aloitetaan sen valelu kahvikastikkeella. Paistia valellaan  paiston ajan aina 15 min välein. Otin paistin pois, kun lihalämpömittari näytti 69 astetta, mikä takasi että liha oli vielä mukavan rosee sisältä. Paisti folioon vetäytymään ja kastikkeen tekoon.

Kastikeeseen otin hieman paistinlientä, mihin lisäsin lisää kermaa ja mausteita. Oheen paahdoin hieman bataattia muskotilla ja timjamilla maustettuna. Ruokajuomana oli kälyltä saatua Itävaltalaista punkkua. Hassua, että ulkona lämpötila heitteli 21 astetta. Eli harvinaisen hyvä pääsiäinen.

Savustettua siikaa ja paahdettua halloumia valkoviinihunajakastikkeella

Kuten on useammalla taholla kommentoitu, joskus kotimaista tuoretta kalaa on hankala saada. Eli kun sitä on, niin sitä tulee poikkeuksetta ostettua. Kokonaiset kalat ovat erityisen näppäriä, koska ne voi savustaa - mikä on helppo ja hyvä valmistustapa.

Suolattuna ollut siika huuhdellaan ja kuivataan ja donkataan leppälastuilla ladattuun savustimeen. Pienehkö siika valmistuu meidän savustimessamme runsaassa 20 minuutissa.

Oheen paahdoin hieman halloumia. Halloumin kannattaa liota viipaloituna ennen käyttöä että suolaisuus hieman vähenee.

Savusiialle ja halloumille valmistin hieman maustekastiketta valkoviinistä, hunajasta, tuoreesta timjamista sekä murskatuista mantelilastuista. Saostin kastiketta pienellä määrällä voita.

Kesäistä hyvää. Samalla testattiin ruokajuomana itse Essin suosittelemaa chardonnayta.

Laventerimadeirahunajalla glaseerattu kana rakuuna-pinjansiemenkastikkeella

Laventelikokeiluissa on jälleen ranskalainen maatiaiskana. Soveltelin Silvena Rowen kanankoiville tarkoitettua ohjetta kokonaiseen kanaan. Valelin kanan kauttaaltaan etukäteen valmistetulla laventelimadeirahujalalla sekä suolalla. Lisäsin pienet voisiivut kanan nahan alle rintafileiden kohdalle etteivät ne kuivu. Paahdoin kanaa uunissa kunnes kypsää ja pinta kullanruskea. Kana folioon vetäytymään.

Seuraavaksi kastike. Maistoin paistoastian pohjalle kertynyttä lientä, jonka totesin erittäin hyvänmakuiseksi. Mukaan kunnon kourallinen pinjansiemeniä, nippu rakuunaa (kirveliä ei sattunut marketista löytymään) sekä hieman lisää hunajaa. Kiehautetaan.

Kana oli taasen todella hyvää, mutta kastike oli aivan älyttömän hyvää - tosin aika täyteläistä. Oheen hieman couscousia. Tätä pinjansiemenkastikeideaa pitää miettiä lisää.