Viimeaikojen parhaasta ateriasta vastasi vaimoni ja minun ei tarvinnut kuin istua pöytään. Ateria koostui italian matkalta tuoduista venussimpukoista sekä lähimarketin harvinaisesta herkusta eli viikunoista.
Simpukat ajateltiin käyttää ensin pastan kanssa, mutta koska erillistä kastiketta ei tehnyt mieli niin päädyimme risottoon, mikä jälkiviisaana oli täysin oikea valinta. Venussimpukat ovat erittäin pieniä, mutta todella maukkaita. Joten pieni pelko, että simpukat katoavat risoton sekaan oli turha. Melkein tunsi rantaravintolan merituulen kasvoilla kun fiilisteli makuja :)
Viikunoiden kanssa nautimme vuohenjuustoa, paahdettuja saksanpähkinöitä sekä omenaminttua. Että voi muuten olla järisyttävä makumaailma, kun pistää viikunan päälle nokareen vuohenjuustoa, palan saksanpähkinää ja päälle omenaminttua. Suosittelen.
4 kommenttia:
Jasulle kuluu kunnia tuosta viikunasalaatista. Mä vain plagioin surutta, kun kerrankin marketissa oli kypsiä viikunoita. Tosin ne oli raakoina poimittu, joten ei niissä sitä Kreikan ja Italian viikunoiden makeutta ollut.
Termi kuuluu nykyään, että "Copy with Pride" :)
Googlasin nopsasti minkä kanssa niitä viikunoita syödään niin vaikka minkä...
"Rantaravintolan merituuli"...huokaus. Oli se sellainen paradais cocktail koko paikka. Onneksi tallensit blogiin matkapäiväkirjaa. Pitää TAAS mennä fiilisteleen.
Oli se kyllä niin kyvää, että kannattaakin kopioida.
Lähetä kommentti